| |
|
Alavallin koulun ulkorakennuksen länsipuolella sijaitsee erillinen kellari. Se saattaa olla yhtä vanha kuin koulukin, mutta varmuudella se on ollut olemassa ainakin 1940-luvulta lähtien. Näistä 1960-luvun alkupuolen kuvista näkee että kellari on ympäröity puurakennuksella ja että siinä oli pärekatto.
 |
 |
Myöhemmin kellarin pärekatto katettiin aaltopeltillä. Oheisessa vuoden 1970 värivalokuvassa kellari näkyy vasemmalla 6-vuotiaan Pasi-pojan takana. Kuvista voimme todeta että kellarilla oli peltikate ainakin jo vuoden 1970 syksyllä.
Kellarirakennuksen kummassakin päädyssä on ovi josta pääsee omaan kellariinsa. Näissä kuvissa näkyy vain kellarin itäinen pääty. Länsipääty on hiukan alempana ja syrjässä ; se ei näy koulun pihaan. Toinen kellareista on joskus ollut koulun kellari ja toinen jonkun opettajan kellari.
Koulun kellarin puurakenteet paloivat 1970-luvun puolivälissä kesäisenä iltana salaman sytyttämänä. Minäkin siellä juoksentelin saunan jälkeen aluhousuisillani vesisankoa kantaen ja yritin sammuttaa tulipaloa, mutta eihän se niin helppoa ole. Salama lienee iskenyt kellarin takana olevaan koivuun, jatkanut sieltä kellariin ja sytyttänyt kellarin katon alla olevan kuivan sahanpurun. Samassa yhteydessa kuulemma myös kaikki ulkorakennuksen sähkölamput rikkoontuivat, mutta se huomatttiin varmaankin vasta syksymmällä.
 |
 |
Tulipalon jälkeen kellariin tehtiin uusi kate peittämällä se maalla. Kesäiseen aikaan kellari oli sitten oheisten kuvien esittämällä tavalla kasvillisuuden peitossa. Talvella kellari tarjosi mahtavan laskettelumäen, mutta kiellettyä sen päälle kiipeäminen kylläkin oli... Maakatteen »seinät» olivat melko jyrkät ja lieviä sortumistaipumuksia esiintyi.
Maakattoinen kellari ei kuitenkaan ilmeisesti ollut hyvä ratkaisu, koska myöhemmin on näköjään taas palattu vanhoille linjoille ja kellarin ympärille on rakennettu puinen, peltisellä katolla katettu rakennus. Peruskartta vuodelta 1990 on noteerannut myös uudelleen katetun kellarin olemassaolon (lisäpainatus: violetti suorakaide).
